Virtuaalituotanto lupaa kustannustehokkuutta ja vapautta

Itse en ole ollut seuraavanlaisessa tilanteessa, mutta tunnen pariskunnan tuskan.

Rantakahvilassa ohimenevän kultaisen hetken aikaan mies ja nainen istuvat pöydässä, ja molempia silmin nähden jännittää. Ikkunoista avautuu aamuinen merimaisema purjeveneineen. Lyhyttä valoihmettä kestäisi pitkään. Mies puristaa kädessään pientä rasiaa. Nainen puhuu hiljaa itsekseen. Molemmilla on paljon sanottavaa, ja molemmat haluavat sanoa sanottavansa juuri tällä hetkellä. Pöytää lähestyy hahmo. “Okei, ollaanko täällä valmiina?”, sanoo hahmo kiire äänessään. Mies ja nainen havahtuvat nyökkäämään. Ja niin hahmo kuuluttaa ympärilleen: “Valmiina kuvaukseen!”

Kaksikymmentä minuuttia, pitkä dialogi, koordinoitu kahvin kaatuminen ja purjeveneiden ajoittaminen taustalla. Yksi onnistuminen ei riitä, sillä dialogi pitää saada kuvattua useasta kuvakulmasta. Parempi olla yskimättä, parempi saada “iskut” osumaan kohdilleen. Päivän aikataulu on tiukka, spotin pitäisi olla kanavalla viikon päästä, eikä budjetti anna myöten kuvata useampana päivänä samaan aikaan samassa lokaatiossa. Siinä on videotuotanto ihmeissään.

Ratkaisu tähän mahdottomalta kuulostavaan budjetti- ja aikapaineeseen voi olla virtuaalituotanto. 

Mikä virtuaalituotanto?

Virtuaalituotantoa voisi ajatella ikään kuin elokuvan alkuaikojen taustaprojisointikuvausta, mutta steroideissa hyödyntäen pelimoottoreita. Tausta voi olla mitä tahansa, ja se on muokattavissa reaaliajassa. Kameraliikkeet ovat käytettävissä, ja tausta pysyy oikeassa perspektiivissä. Ja kaikki tallentuu niin sanotusti suoraan kameralle -efektinä.

Ennen vanhaan rattia vääntävän Bondin taustalla viuhuva vuoristomaisema ei tuntunut olevan missään yhteydessä salaisen agentin tekemiin ratin vääntelyihin. Yksikään katsoja ei uskonut tilanteen olevan aito: maisema kurvaili takaikkunassa Bondin pitäessä ratista rennosti kiinni kuin Kehä I:llä ajelisi. Se oli aikansa tehokkain tapa toteuttaa moinen kohtaus.

Muutama vuosi sitten virtuaalituotanto astui esiin, kun Disney Plus -suoratoistopalvelu teki avaruuslänkkärisarjansa The Mandalorian, joka hyödynsi ennennäkemättömästi Unreal Engine -pelimoottoria. Laajat lavasteet toteutettiin 3D-mallinnuksella, ja lavasteet reagoivat kameran liikkeisiin. Myös valotilanteita pystyttiin nyt muokkaamaan nopeammin virtuaalituotannon avulla.

Mitä etuja virtuaalituotannossa on?

Etuja virtuaalituotannoissa on lukuisia. Alun kahvilakohtauksen valotilanne saadaan kestämään koko kuvauspäivän ajan, auringon voimakkuutta ja kulmaa voidaan säätää, taustan kahvilan tuoli siirtyy tai häviää napin painalluksella. Lavaste- ja henkilökustannukset alentuvat, koska lokaatiossa tapahtuvien kuvauspäivien määrää on mahdollista vähentää. 

Yksityiskohtainen suunnittelu ennen kuvauksia sujuvoittaa myös jälkituotantoa: maailmaa ei tarvitse rakentaa jälkikäteen jo kuvatun materiaalin päälle, koska se on jo taltioitu suoraan kameralle kuvaustilanteessa.

Jotkin kohtaukset voivat olla myös turvallisempia kuvata osin virtuaalituotantona, esimerkiksi dialogi liikkuvassa autossa yhdistettynä haastavaan kameran liikutteluun.

Mikä muuttuu virtuaalituotannon myötä?

Virtuaalituotanto ei kuitenkaan ole ihmenappi, jolla tuotanto saadaan yhtäkkiä halvaksi kuin makkara: virtuaalilavasteet on suunnitteltava ja toteutettava sekä studio henkilöstöineen on edelleen palkattava. Myös  laajat, tapahtumapaikan esittelevät kuvat tai osa niistä on haettava lokaatiosta tai toteutettava 3D-mallinnuksella.

Virtuaalituotannossa työvaiheet kääntyvät joiltain osin päälaelleen. Jälkituotantoa tehdään vahvasti etupainotteisesti yhteistyössä lavastuksen kanssa. Ruuduille syötettävä, kameralle tallentuva maailma on luotava etukäteen, ja samalla käytännön lavasteiden ja käytännön tehosteiden on istuttava tarkasti yhteen virtuaalilavastuksen kanssa.

Näyttelijä hyötyy myös virtuaalituotannosta. Hän esiintyy immersiivisessä tilassa ja kykenee eläytymään toimintaan kenties helpommin.

Visuaalisten efektien tekijöille virtuaalituotanto tarjoaa reaaliaikaisen kuvan prosessoinnin, mikä niin ikään nopeuttaa tuotantoa. Second unit voidaan lähettää aavikolle kuvaamaan laajat kuvat pienemmällä miehistöllä, kun samaan aikaan virtuaalituotanto jyllää Helsingissä.

Näen virtuaalituotannot huimana mahdollisuutena tehdä asioita, joita ei aiemmin ole ollut mahdollista tehdä. Laajat, mielikuvitukselliset lavasteet ja maisemat ovat nyt lähempänä mainosfilkkoja tai lyhytelokuvia. Ainakin McDonald's on tehnyt mainoksen hyödyntäen virtuaalituotantoa, joka sijoittuu ravintolaan.

Mutta mikään uusin härpäke tai tekniikka ei ole muovipussia ihmeellisempi ilman tarkoin hiottua ideaa ja tarkkaa suunnittelua. Puhumattakaan rohkeudesta: on päätettävä tehdä.

Kääritäänkö hihat?

Jussi Partanen

Head of Video, Kuubi Oy

Oikeudet: Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 International

Kuvan oikeudet: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:StageCraft2_The_Mandalorian.png